keskiviikko 24. toukokuuta 2006

Mitä sitten?

- Tiiäksä kuinka paljon mä susta pidän?
- Joo, paljon.
- Niin ja vähän enemmän.

* * *

Ylihuomisesta lähtien asumme eri maissa. Kaikki. Ystävät ja rakkaat, vieraat ja viholliset. Mikä on koti, missä on koti?

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Koti on siella missa sydan on, aina ja ikuisesti. Minulla on viela paljon matkaa kotiini, liian paljon. Ikava. (pahoittelen pisteiden puuttumista, nappiksen vika)

Emil kirjoitti...

Mihin katosi päivät? Mihin katositte te?

Ellease kirjoitti...

Hyvä Emil,

Päivillähän on tapana kadota. Ne katoavat työn touhussa ja tärkeiden ihmisten kanssa. Se on onnellinen tilanne.

Me katosimme tuttuihin kuvioihin, joista jo luulimme vieraantuneemme. Ainakin otaksun niin. Henkilökohtaisesti katosin myös hieman uusiin tai uudistettuihin kuvioihin. :)

Kyllä tästä vielä noustaan, toivon.

Emil kirjoitti...

Tämä on siis se tilanne, josta on laulukin tehty. Toinen lähtee, toinen jää. Te lähditte, minä jäin. Tai niin, jäinkö. Yhä käyn päivittäin katsomassa jos olisitte kirjoittaneet jotain, yhä päivittäin etsin tieni nettipäätteen ääreen voidakseni seurata teidän maailmaanne. Toiset lähtee, yksi jää.

Mutta, kyllä tästä vielä noustaan. Hetkeksi.

Ellease kirjoitti...

Jepjep, tilanne näyttää hiljaiselta tällä erää. Ehkä joskus syksyllä saatamme homman kunnialliseen päätökseen tai loistokkaaseen jatkoon.

Vai mitä pojat? Pojat...? Hei...? Pojat, ei saa jättää mua! :)

Anonyymi kirjoitti...

Ikävä teitä.. kaikkia viittä.. nyyh.. kirjoittakaan nyt jotain :o(

Miilunpolttaja kirjoitti...

Tyhjä lava on pelottava paikka. Varsinkin pitkän tauon jälkeen. Miilunpolttaja kosketti varovasti esiripun kangasta. Uskaltaisiko sitä raottaa? Mitä jos katsomossa istuisikin joku? Mitä sitä sitten pitäisi sanoa? Hei, kaikki pienet ysshtävät? Vai kertoa mojova juttu? Vitsillä sisään, vitsillä ulos, kuului vanha viisaus.


Miilunpolttaja laski kätensä. Ei vielä. Vielä hän ei tekisi mitään. Ehkäpä huomenna. Tai viikonloppuna. Vai...

Pian, hän päätti yhtäkkiä. Pian olisi taas performanssin aika.

Niin, Peilikuva sanoi ja hymyili lavan hämärässä. Pian.

Anonyymi kirjoitti...

Pian on pitkä määritelmä.. kaipaan oikeasti teitä. Niin moni teidän kirjoitus sai mut tajuamaan paljon. Tulkaa takaisin mun elämään... ikävä.. :o(

Mailia saa laittaa.. lupaan vastata.. kaikille viidelle..

Huomaatteko.. iso ikävä..?

kuutris@hotmail.com

Emil kirjoitti...

C'mon guys, you have to wrote somethin, edes sähköpostia.

Ei tästä vaan tule mitään, kun ajattelee kolmella kielellä pahimpina päivinä, on vaikea valita yksi jolla puhua, varsinkin kun välillä on pakko puhua kahta kieltä samassa keskustelussa.

Mutta kirjoittakaa nyt edes jotain, tässähän alkaa oikeasti kaipaamaan teitä.

Ja seuraavaksi tietysti unohtamaan teidät, mutta ei siitä vielä sen enempää, vasta sitten kun en enää hätyyttele.

Miilunpolttaja kirjoitti...

Huomenna hän tulee...

Viikon flunssaa potenut Miilunpolttaja tekee paluun ja innostaa siten ehkä myös muutkin sankarit jälleen kirjoittamaan.

Vaan onko kukaan enää kuuntelemassa?

Emil kirjoitti...

Kuuntelija ilmoittautuu palvelukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Mä olen.. aina.