Miilunpolttaja katolla

Vai oliko se sittenkin viulunpolttaja? Viulunsoittaja? Ja oliko se katto vai ullakko? No, olkoon, taisin erehtyä show’sta, syvimmät pahoitteluni. Mutta kun täällä kerta ollaan, niin lienee aiheellista jakaa jonkinlaisia ajatuksia kanssanne. En vaivaudu esittelemään itseäni sen tarkemmin, kun Ellease sen jo ytimekkäästi tekikin. Uskon, että tekstini on parempi käyntikortti kuin hölmöt ulkokultaiset selostukset. Menen siis suoraan asiaan ja tarjoilen teille höyryäviä ajatuksentynkiä suoraan kalloni sisältä. Tai vielä parempaa, kutsun teidät kiertoajelulle.

Tulkaa, tulkaa. Korvakäytävä on paras paikka livahtaa sisään, nenä on turhan tukkoinen tähän aikaan vuodesta. No niin, hopi hopi. Siitä vaan seuratkaa käytävää, tänne näin. Siinä on vähän vaikkua, varokaapa askelianne. Jaaha, siellä tärykalvot jo näkyvätkin. Pysähdytäänpä tänne, ottakaapa istumapaikka, vähän kahvia ja pullaa ja sitten voidaankin siirtyä tämänkertaisen esityksen pariin. Itse asiassa aikomukseni oli aloittaa kovalla tilityksellä, mutta sitten tajusin, että emmehän me oikeastaan vielä edes tunne toisiamme, joten säästän tilitykseni seuraavaan kertaan. Sen sijaan meillä on tarjolla videoleike Miilunpolttajan elämästä muutaman päivän takaa. Laitetaanpa video pyörimään ja katsotaan, mitä sieltä oikein löytyy.

- - -

Miilunpolttaja heräsi aamulla ahdistuneena. Hän nousi ylös ja meni vessaan.

-Pelottaako, kysyi peilikuva
-Joo, Miilunpolttaja vastasi.
-Mikä niin?
-En oikein tiedä.
-Miten sitten voit pelätä, jos et tiedä?

Miilunpolttaja oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: -Näin unta naisesta.

-No jopas, peilikuva ilkkui, -Heteromies näkee unta naisesta. Kyllä on maailmankirjat sekaisin. Sietääkin pelätä.
-Äh, kuuntele loppuun. En ole nähnyt naisista unia varmaan puoleentoista vuoteen... Tai siis on unissani ollut naisia, mutta tämä oli ensimmäinen romanttinen uni naisesta pitkään aikaan.
-Siinä oli siis seksiä?
-No, ei ollut. Mä sanoin, että romanttinen
-Kyllä seksikin voi olla romanttista.
-Okei, okei, niin voi. Mutta siinä nyt vain ei ollut seksiä.
-Selvä. Mutta mikä se ongelma oli?
-Tajusin unen myötä, etten oikeastaan enää pahemmin unelmoi naisista. Ennen tein sitä paljon enemmän.
-No, mistä se sitten johtuu? Naisiako pelkäät?
-En kai. Musta vain tuntuu, että unelmoin nykyään kaikesta muusta. Työstä, menestyksestä, kuntoilusta, vaeltamisesta tai vaikka siitä, että löydän elämälleni merkityksen. Naiset puuttuu.
-Entä sitten? Ehkä elämässäsi ei vain nyt ole sijaa naisille.
-Milloin siinä olisi ollut?

Peilikuva ei vastannut tähän mitään. Miilunpolttaja jatkoi: -Ehkä pelkään, että minusta on tulossa realisti.
-Realisti?
-En usko enää suuriin rakkaustarinoihin tai satujen prinsessoihin. Näen elämän vain sellaisena kuin se arkipäivänä näyttäytyy.
-Ja höpöhöpö. Sinähän kuljet edelleen pää pilvissä tai pikemminkin niiden yläpuolella. Ainoa syy, miksi ehkä epäilet, onko sitä maata jalkojesi alla on se, että et vain näe maata alapuolella olevan pilviverhon takia. Ylioptimisti sinä olet yhä. Huomaat sen, kun taas pian putoat.
-No sehän lohdutti.

Keskustelussa seurasi pieni tauko, mutta sitten Miilunpolttaja sanoi: -Tiedätkö, musta tuntuu, että mä en oikeastaan kaipaa kenenkään läheisyyttä. Siis sillä lailla kun pitäisi, jotta suhteen rakentaminen olisi mahdollista.
-No, kelpaako edes satunnaisseura?
-Ehkä. Tosin eipä sitäkään jaksa kauheasti hakea, kun ei se fyysinenkään läheisyys tunnu just nyt kauhean tarpeelliselta.
-Sitoutumiskammoa, ehdotti peilikuva
-Ei, ei se sitä ole. Jotain muuta. Ei vain huvita.

Peilikuva näytti mietteliäältä. –Kuule, minä luulen, että tiedän mistä kiikastaa, se sanoi sitten ja jatkoi: - Sinä arvostat nykyistä itsenäisyyttäsi enemmän kuin naisen, siis kumppanin, läheisyyttä. Et halua vaihtaa niitä keskenään.
-No, eikös se juuri ole sitoutumiskammoa, Miilunpolttaja kysyi hämillään.
-Ei. Siinä on ero. Sitoutumiskammossa on kyse pelosta. Sinulla kyse on tietoisesta valinnasta.
-Minä en siis pelkää mitään, vaan olen vain tehnyt valinnan?
-Jep.
-Mutta eikös tuollainen valinta johda siihen, että minä tulen jäämään yksin?
-Pesehän nyt hampaasi äläkä mieti hölmöjä, peilikuva sanoi ja alkoi harjata omiaan. Miilunpolttaja seurasi perästä ja pian molemmat jo liikuttelivat harjojaan samaan tahtiin.

- - -

No niin, siinäpä oli veikeä pikku takautuma Miilunpolttajan elämästä. Jos tuntuu siltä, niin ottakaa toki vielä toinen kuppi sumppia (teetäkin on) ja vähän pikkuleipiä. Voidaan ehkä hieman keskustella aiheesta tai elämästä yleensäkin, jos siltä tuntuu. Jos teillä on kiire, niin voitte tietysti jo lähteäkin. Tämä on täysin vapaaehtoinen tilaisuus. Reitti on sama kuin takaisin tullessa. Kiitoksia, että kävitte ja muistakaa varoa vaikkua!